Seisomatyöstä apua toimiston ergonomiaan

Työpäivän jälkeen selkää kolottaa, kädet puutuvat ja hartiat tuntuvat jäykiltä. Olisiko aika tarkistaa myös kotitoimiston ergonomia kuntoon?

Älä sivuuta hyvää ergonomiaa

Istumatyö on kevyttä, vai onko sittenkään? 

Kulutamme suuren osan päivästä istuen. Kuitenkin pitkäaikainen istuminen aiheuttaa valtavasti niskan, selän ja tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Pääasiassa erilaiset rasitusvaivat aiheuttavat toimistotyöntekijöille lääkärikäyntejä ja sairaspoissaoloja.

Vaikka toimistotyö on pääpirteissään kevyttä, ovat erilaiset rasitustilat tuttuja vaivoja istumatyöläiselle. Nämä syntyvät yleensä pitemmän ajan kuluessa pitkien istumajaksojen ja staattisen asennon myötävaikutuksesta. 

Ergonomiasta hyvinvointia ja tehoa työhön

Hyvä ergonomia ennaltaehkäisee työperäistä fyysistä kuormitusta ja edistää työntekijöiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Työn tekeminen on tehokkaampaa, kun fyysinen ympäristö on ergonomian osalta kunnossa. Ergonomia ei ole vain kuluerä, vaan sen tuomat hyödyt näkyvät aikanaan esimerkiksi vähentyneiden sairauspoissaolojen myötä. 

Hyvän ergonomian ylläpitäminen on loppujen lopuksi melko vaivatonta, kun se kerran on laitettu kuntoon.

Työpisteen ergonomia ehkäisee virheasentoja

Monesti päätetyöskentelyssä nojaudutaan enemmän hiirikäden puolelle, jolloin vartalo kiertyy ja toinen lonkankoukistaja jännittyy enemmän. Selkään syntyy näin virheasento. 

Ergonominen työpiste vaatii kunnolliset kalusteet, jotka voidaan säätää työntekijälle sopiviksi. Korkeussäädettävä työpöytä on ensimmäinen askel ergonomisen työasennon saavuttamisessa.

Työpisteen rakenteet, kalusteet ja työvälineet tulee valita ja mitoittaa ergonomisesti asianmukaisella tavalla, joka ottaa huomioon työntekijän ominaisuudet. Työpisteen ergonomian suunnittelussa otetaan siis huomioon sekä ihmisten tarpeet että suoritettavat työtehtävät. 

Aktiivinen seisomatyö edistää terveyttä

Istumatyön tehokkuus kärsii heti, jos keho ei saa tarpeeksi liikettä. Osittainen seisomatyö auttaa vähentämään istumisesta koituvia haittoja, joita ovat esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön vaivat kuten välilevyongelmat ja niskan jännitys, koko kehon aineenvaihdunnan hidastuminen ja yleinen vireystilan lasku päivän aikana. Lounaan jälkeinen iltapäivän aivosumu on varmasti joskus iskenyt päälle. Yllättäen hyvä lääke onkin aktiivinen seisomaan nouseminen. Seisten työskentely on samalla hyvä keino vaihdella työasentoa päivän aikana ja aktivoida kehon tukirankaa. Kerran tunnissa olisi hyvä lisäksi jaloitella tai tehdä vaikka taukojumppa työpisteellä.

Vaihtele työasentoa päivän aikana ja seiso noin puolet työajasta.

Seisomista ei suositella tehtäväksi kuitenkaan koko päivää, vaan seisomatyötä voi tehdä esimerkiksi alkuun pari tuntia ja kehon totuttua asentoon pyrkiä seisomaan noin puolet työajasta. Aloittaa voi toki lyhyemmistäkin pätkistä. 

Kiinnitä huomiota työasentoon myös seisomatyössä

Myös vääränlainen seisoma-asento altistaa virheasennoille, kuten ryhdin lysähtämiselle vain toisen lonkan varaan. Asennon tuli seisoessa olla ryhdikäs, jolloin paine jakaantuu tasaisesti välilevyjen kesken ja niiden aineenvaihdunta toimii ihanteellisesti. Alaselässä on pieni notko, ja niskahartiaseutu pysyy rentona.